LC Somero/Paratiisi

Palaute
Viiri
Tila Bannerille

Vuosi 2017

Enkelikirkossa seitsemännen kerran

Someron kirkossa oli aistittavissa pienten enkelien siipien havinaa edellisvuosien tapaan myös vuoden 2017 viattomien lasten päivänä. Paratiisileijonat olivat mukana seurakunnan ja MLL:n Someron paikallisyhdistyksen toteuttamassa enkelikirkossa seitsemännen kerran.

Tämänkertaisen enkelikirkon toimitti klubimme oma jäsen, seurakuntapastori Saara Roto avustajineen. Tilaisuuden jälkeen jaoimme perinteiseen tapaan Enkeli-suklaakonvehteja kirkkoon tulleille lapsille. Oli ilo olla jälleen mukana tekemässä hyvää!

Teksti ja kuvat: Leena Nuotio

Rauhanjulistekilpailu inspiroi Somero-opiston taidekoulun oppilaita

Kansainvälisen lionsklubien järjestön vuosittain järjestämä rauhanjulistekilpailu toteutettiin Somerolla syksyllä 2017 kolmannen kerran LC Somero/Paratiisin toimesta. Kilpailu kannustaa 11-13 -vuotiaita nuoria miettimään rauhan merkitystä ja ilmaisemaan se taiteellisesti. Kilpailuun osallistui ilahduttavan suuri joukko myös Somero-opiston taidekoulun oppilaita, joista Paratiisileijonat palkitsivat kuvataidetarvikkein voittajan sekä kolme muuta osallistujaa.

Kilpailuraatiin kuuluivat klubipresidentti Outi Kolattu-Tolvi ja kauden 2017-2018 aluepuheenjohtajana toimiva Helena Vaahtojärvi. He valitsivat voittajatyöksi 11-vuotiaan Elina Jaakkolan julisteen. Hänen lisäkseen kunniamaininnan saivat niin ikään 11-vuotiaat Emmi Luoto ja Immi Ryhtä sekä 13-vuotias Lotta Siltasaari. Kaikki neljä nuorta opiskelevat Somero-opiston taidekoulun suunnittelijaopettajana toimivan Anne Turkulaisen oppilaina.

- Raati oli ilahtunut kilpailutöiden määrästä ja tasosta. Kuvataidekilpailuihin osallistuminen ja niissä tunnustuksen saaminen kehittää nuoren itsetuntoa ja taiteen tuntemusta, Helena Vaahtojärvi painotti.

Raadin mukaan Elina Jaakkolan tarkasti ja erittäin huolella tehdyssä työssä voi aistia rauhan luonnon tasapainosta tavalla, joka on ennennäkemätön ja omaperäinen. Emmi Luodon työssä on puolestaan hyvä sommitelma ja värien käyttö ja se symboloi kuva-aiheeltaan koko maailmaa.

Immi Ryhdän työssä taiturimaisesti piirretyt, ajankohtaisten valtiomiesten tunnistettavat kasvot tekivät vaikutuksen raatiin. Julisteen valoisa, keltainen värimaailma symboloi tulevaisuutta. Lotta Siltasaaren vaikuttava työ on tekniikaltaan vahva ja taitava. Siinä rauhankyyhkyn kookkaat siivet suojelevat koko maapalloa.

- Nuoret uurastivat sinnikkäästi ja paneutuivat töihinsä suurella hartaudella. Kilpailuun tuli yhteensä 14 työtä, jotka täyttivät vaaditut kriteerit ja olivat hyvin tasalaatuisia, minkä vuoksi jaoimme myös kunniamainintoja, Anne Turkulainen kehui oppilaitaan.

 - Somerolaisnuorten työt ovat myös mukana Turun kaupunginkirjaston nuorten osastolle kootussa näyttelyssä, jossa ovat marraskuun loppuun saakka esillä kaikki Varsinais-Suomesta osallistuneet kilpailutyöt.

Lionien 30. kansainväliseen rauhanjulistekilpailuun osallistuneet työt arvioidaan kaikissa arvosteluvaiheissa kolmella kriteerillä, jotka ovat omaperäisyys, taiteellisuus ja tämän vuoden teeman ”Rauhan tulevaisuus” ilmaiseminen. Suomen Lions-liitto valitsee kilpailuun Suomen edustajan töistä, jotka kukin piiri on valinnut niille lähetetyistä julisteista. Koko kilpailun voittaja selviää vuoden 2018 helmikuussa.

Rauhanjulistekilpailuun osallistuneista palkittiin voittajan Elina Jaakkolan (vas.) lisäksi Lotta Siltasaari, Immi Ryhtä ja Emmi Luoto.

Teksti ja kuva: Leena Nuotio

Paratiisileijonilta juhlavuoden kuusi Lamminniemelle

Kuva 1

Toimitusjohtaja Pihla Linnainmaa (takana keskellä) asettui kuusen istutuksen jälkeen yhteiskuvaan Paratiisileijonien Helena Vaahtojärven (vas.), Leena Nuotion, Aila Niemisen, Liisa Laukamon, Outi Kolattu-Tolvin ja Ritva Nylundin kanssa.

Kuva 2

Juhlavuoden kuusi istutettiin Lamminniemen Hyvinvointikeskuksen pihapiiriin paraatipaikalle.

Kuva 3

Kuusen istutusajankohdasta kertova laatta on kiinnitetty Kivipalvelu Rantanen Oy:n lahjoittamaan kiveen.

Suomen 100-vuotisjuhlavuonna myös kansainvälinen lionsjärjestö Lions Clubs International täyttää 100 vuotta. Klubimme aloitti juhlavuoden syyskauden aktiviteetilla, jonka kohteeksi valitsimme Lamminniemen Hyvinvointikeskuksen. Klubimme lahjoittama ja istuttama kuusi sai paikan Lamminniemen pihapiirin paraatipaikalta.

- Kaunis kuusi sopii mainiosti siellä olevan kenttätykin viereen. Kuusi on tavallaan myös syntymäpäivälahja Lamminniemelle, jonka toiminta veljeskotina alkoi päivälleen 25 vuotta sitten, lahjoituksesta kiittänyt Lamminniemen Hyvinvointikeskuksen toimitusjohtaja Pihla Linnainmaa muisteli. 

- Toivomme kuusen ilahduttavan Lamminniemen asukkaita sekä vieraita ja muistuttavan juhlavuodesta vielä vuosikymmenien päästäkin, toiminnan 15-vuotisjuhlaa tänä syksynä viettävän klubimme presidentti Outi Kolattu-Tolvi kuvaili.

Teksti ja kuvat: Leena Nuotio

Hieno tulos Pusu-lipaskeräyksessä!  

Kiirastorstaina 13.4.2017 järjestämämme Punainen Sulka -lipaskeräys tuotti erinomaisen tuloksen Somerolla. Keräyksen tuotto, lähes 600 euroa, varmisti sen, että olemme saavuttaneet klubillemme asetetun tavoitteen Suomen Lions-liiton valtakunnallisessa kampanjassa.   

Vuoden 2016 keväällä käynnistyneen, tämän vuoden kesäkuun lopussa päättyvän Punainen Sulka -kampanjan teema on Tue nuorta itsenäisyyteen. Kampanjan suojelija on tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja sen tavoitteena on nuorten syrjäytymisen estäminen.   

Keräysvarat luovutetaan tukea tarvitseville tämän vuoden lokakuussa seitsemän, koko maassa toimivan nuorisojärjestön kautta. Neljännes tuotosta kohdennetaan suoraan keräykseen osallistuneiden lionsklubien kotikunnan nuorisotyöhön, siis myös Somerolle.  

Kiitämme lämpimästi kaikkia lahjoittajia!

Teksti ja kuva: Leena Nuotio

Aila Nieminen on Someron Vuoden 2016 hyväntekijä

Somerolla koettiin jännittäviä hetkiä lauantai-iltana 11. helmikuuta, jolloin julkistettiin Vuoden 2016 paras -kilpailun tulokset. Muun muassa Someron kaupungin, eri yritysten ja yhdistysten sekä Somero-lehden edustajista koostunut raati oli valinnut yleisön ehdotusten perusteella kolme finalistia kymmeneen eri kategoriaan. Vuoden somerolainen -tittelin voitti yrittäjä Anita Hallapelto.

Vuoden hyväntekijä -kategoriaan pyydettiin puolestaan kolmelta hyväntekeväisyysjärjestöltä omaa ehdokasta, jonka nimesivät LC Somero, LC Somero/Paratiisi ja Someron Rotaryklubi. Yleisöäänten perusteella voiton nappasi tässä kategoriassa LC Somero/Paratiisin past presidentti Aila Nieminen.

Paratiisileijonat luonnehtivat Ailaa empaattiseksi ja määrätietoiseksi henkilöksi, joka tarttuu toimeen kuin toimeen ripeästi. Hän on klubin PuSu-vastaava ja palveluaktiviteettien innokas ideoija ja toteuttaja. Vaativassa työssään pienryhmäkoti Editissä hän on monenikäisten lasten sijaisäiti, Mami.

- Yhdessä olemme mahtava hyväntekijäjoukko, äänestäjiä ja kannustajiaan kiittänyt Aila Nieminen lausui puheenvuorossaan muistuttaen yhdessä tekemisen voimasta ja tärkeydestä

Teksti:Leena Nuotio, kuva: Leena Pieniniemi

Piirin V alueen kirkkopyhää vietettiin Somerolla

Ilahduttavan suuri joukko lioneja osallistui V alueen kirkkopyhään, jota vietettiin 15.1.2017 Somerolla. Järjestämisvuorossa oli tänä vuonna LC Somero/Paratiisi.

Someron kirkossa vietetyssä messussa saarnasi Paratiisileijonien jäsen, seurakuntapastori Saara Roto (kuva 1) klubin muiden jäsenten toimiessa avustavissa tehtävissä tekstien lukijoina ja kolehdin kerääjinä. Messun jälkeen oli vuorossa kunniakäynti (kuva 2) Someron sankarihautausmaalla, jossa lepää noin 280 sankarivainajaa. Sankaripatsaalle suoritetun seppeleen laskun (kuva 3), pastori Jouni Salkon puheenvuoron ja Jumala ompi linnamme -virren jälkeen väki siirtyi Paratiisileijonien tarjoamalle kirkkokahville (kuva 4).

Salintäyteinen yleisö nautti silminnähden yhdessä olosta Someron vanhalla seurakuntatalolla lämminhenkisessä kahvitilaisuudessa, jossa kuultiin klubipresidentti Kaisa Kotikoivun puheenvuoro (kuva 5) ja Jaana Viitamäen koskettava musiikkiesitys (kuva 6).

Juuri alkanut Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi sai Kaisa Kotikoivun pohtimaan, mihin hänen omat muistonsa sodasta perustuvat, sillä 50-luvun alussa syntyneenä hänellä ei ole sodasta henkilökohtaisia muistoja. Sen sijaan suhtautuminen menneeseen sotaan on hänen omien muistojensa runko.

Kaisa Kotikoivun oman kokemuksen mukaan lasten kuullen sodasta puhuttiin, tai sitten ei. Heillä ei puhuttu. Sen hän toki tiesi, että hänen isänsä veli Aatos oli kuollut sodassa, mutta häntä ei koskaan löydetty. Vasta aikuisena hänelle valkeni, mitä tarkoitti kaatuminen Kannaksella, ja miksi hauta Humppilan hautausmaalla on tyhjä. Ja miksi mamma ja pappa eivät koskaan lakanneet odottamasta Aatosta kotiin.

- Kaikki se omaisten tuntema tuska ja epätietoisuus on varmasti ollut musertavaa. Sankarivainajien ja omaisten uhri ei kuitenkaan ollut turha. Meillä on vapaa maa ja vapaa kansa, Kaisa Kotikoivu päätti ajatuksia herättävän puheenvuoronsa.

Kuva 2

Kuva 1

 
Kuva 3 Kuva 4

Kuva 5

 

Kuva 6

Teksti ja kuvat: Leena Nuotio